  
  |
JL-typesin kirjasimet eli fontit on saatavissa sekä PostScript- että TrueType-versioina. Aiemmin PostScript- ja TrueType-kirjasimet olivat eri tuotteita. Nykyään kirjasinpaketeissa on molemmat versiot.
PostScript
Adobe Systems Inc. kehitti 1980-luvulla PostScript Type 1-kirjasinformaatin, josta tuli ensimmäinen yleisesti käytössä oleva käyttöjärjestelmäkohtainen laadukas kirjasinformaatti. Se yleistyi erityisesti Applen Macintosh-käyttöjärjestelmän myötä. Tämä käyttöjärjestelmä aloitti DTP-vallankumouksen 1980-luvun puolessa välissä.
PostScript-kirjasimet ovat olleet perinteisesti graafisen alan ammattilaisten sekä tehokkaiden ja laadukkaiden tulostimien käyttäjien luonnollinen valinta. PostScript-kirjasimet toimivat aluksi Adobe Type Managerin kanssa. Nykyään PostScript-kirjasimia voi käyttää ilman apuohjelmia.
PostScript-kirjasimien rajoituksena on ollut 256 merkin rajoitus. Käytännössä kirjasimet ovat 8-bittisiä. Tämän takia ei-länsieurooppalaisia kieliä varten on tarvittu erikoisfontteja.
Toinen PostScript-kirjasinten käytön hankaluus on se, että kirjainten ääriviivojen kuvaus ja kirjainten leveys- ja välistystaulukot ovat eri tiedostoissa. Macintoshissa jälkimmäiset ovat näyttökirjasinsalkussa ja muissa käyttöympäristöissä .pfm- tai .afm-tiedostoissa.
TrueType
Apple Inc. kehitti 1990-luvun alussa TrueType-kirjasinformaatin, koska se ja Microsoft eivät halunneet, että Adobella olisi laatukirjasinten monopoli PostScript-formaatin myötä. Tarvittiin kirjasinformaatti, jonka käyttö ja tulostus on yksinkertaisempaa ja monipuolisempaa kuin PostScript-kirjasimien. TrueType-kirjasimet ovatkin yhtenä tiedostona, jolloin niiden hallinta on yksinkertaista.
Microsoft lisensioi tämän formaatin Windows 3.1:een ja uudempiin. TrueType-kirjasimia on voitu käyttää MacOS 6.0.7:ssä tai uudemmissa ja Windows 3.1:ssä tai uudemmissa. Mac OS:n ja Windowsin perusfontit ovat TrueType-formaatissa. TrueType-kirjasimissa ei ole PostScript-formaatin ahdasta merkkirajoitusta vaan niissä voi olla yli 65000 merkkiä (16-bittinen merkistö). TrueType-kirjasimet ovat olleet leimallisesti tavallisen käyttäjän kirjasimia. Kirjapainoissa ja mainostoimistoissa näitä fontteja on vierastettu. Aluksi syystä, koska niiden laatu oli usein huono ja tulostuksessa oli joskus suuria ongelmia. Kunnolliset TrueType-kirjasimet toimivat nykyään yhtä hyvin kuin PostScript-kirjasimet, eikä niitä ole syytä vierastaa.
OpenType
Siksi 1990-luvun puolessa välissä Adobe ja Microsoft alkoivat kehittää PostScript- ja TrueType -formaatille seuraajaa. Nämä yritykset loivat 2000-luvulle tultaessa OpenType-formaatin. Se on tiedostorakenteeltaan itse asiassa TrueType-fontti, johon on lisätty useita uusia typograafisia ominaisuuksia mahdollistavia taulukoita. Näiden avulla voidaan toteuttaa erilaiset variantit aakkosista ja numeroista. OpenType-kirjasimissa voi olla myöskin yli 65000 merkkiä kuten TrueType-kirjasimissa.
Tämän kirjasinformaatin etu on se, että kirjasimet toimivat sekä Windows- että Mac OS -ympäristössä Toistaiseksi vain harva ohjelma on tukenut OpenType-kirjasinten uusia typografisia ominaisuuksia. Adoben InDesign ja muut CS-sarjan ohjelmat (mm. PhotoShop ja Illustrator) sekä tekstinkäsittelyohjelma Mellel ovat merkittävimmät ohjelmat, jotka hallitsevat nämä taidot. Useimmissa muissa ohjelmissa OpenType-kirjasimet toimivat vanhojen PostScript- tai TrueType-kirjasinten lailla. Joissakin ohjelmissa - eritoten FreeHandissa - ne eivät edes toimi kunnolla.
Mainio esimerkki OpenType-ominaisuuksien hyödyistä on JL-typesin fonttipaketti ViisasEAN, jossa numeroita vastaavat EAN-viivakoodit rakentuvat itse riippuen viereisistä merkeistä. EAN-koodin rakentaminen olisi aiemmin vaatinut jonkin - usein hankalan - apuohelman käyttöä. Vastaisuudessa sekä typografisia tai muita OpenType-ominaisuuksia tullaan näkemään monessa uudessa JL-typesin fonttipaketissa.
Jos haluat tietää enemmän fonteista ja typografiasta, sinun kannattaa tutustua Markus Itkosen Typografian käsikirjaan (3., laajennettu painos 2007; 184 sivua; ISBN 978-952-5001-10-5; Kustantaja: RPS-yhtiöt). Sieltä löydät paljon hyödyllistä tietoa mm. fonttiformaateista, merkkikoodauksista sekä ennen kaikkea typografian perusteista. Näiden tietojen avulla voit valita tarkoituksiisi paremmin sopivat fontit mm. JL-typesin valikoimista.
Kirjaan voit tutustua Julkaisija-lehden nettisivuilla, josta sen voi myös kätevästi tilata. Tästä pääset noille sivuille.
Kirjasta on ilmestynyt jo kolmas painos, mikä kuvaa suomenkielisen typografian käsikirjan suosiota ja tarpeellisuutta.
 |